keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Birgittalaisluostari tapahtumapaikkana lastenromaanissa


Pyhän Birgitan juhlavuoden kunniaksi yritin etsiä Birgittaan liittyvää lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Löytyi Maijaliisa Dieckmanin kirjat ja erityisesti kiinnosti vuonna 1977 julkaistu historiallinen lastenromaani Pakene luostariin. Kysymyksessä on tunnustetun kirjailijan esikoisteos.
Tarina alkaa vetävästi. Naantalin Birgittalaisluostarin portilta löytyy resuinen, traumatisoitunut tyttö. Kuka hän on? Mitä on tapahtunut? Nunnat ottavat hänet hoiviinsa. Tyttö toipuu ja alkaa avustaa nunnia. Vähitellen hänen tarinansa keriytyy auki.
Anna on fiksu lapsi ja siksi nunnat toivovat, että hän voisi jopa ryhtyä nunnaksi. Anna kuitenkin tarkastelee luostarin elämää kriittisen varautuneesti. Luostarielämä kuvataan yksitoikkoiseksi, vain sairaiden ja muiden apua tarvitsevien ilmaantuminen portille tuo vaihtelua muuten niin tylsään elämään. Romaanissa messut ja rukoushetket ovat nunnille rasitus, ja suuri ilonaihe on, jos nunna jostain syystä saa vapautuksen rukoushetkestä. Onnellisessa lopussa kaikki hyvät ihmiset pääsevät pois luostarista ja abbedissakin ymmärtää katua kaikkea tekemäänsä pahaa.
Oli jännittävä kuulla, että juuri tämä kirja oli ollut virittämässä joissakin nuorissa lukijoissa kiinnostusta luostarilaitosta ja katolista kirkkoa kohtaan. Se ei olisi tullut minulle ensimmäiseksi mieleen, mutta lapsilukijat olivat imeneet kirjasta sen kiinnostavan tiedon, että Suomessa on joskus ollut luostareita joissa on autettu apua tarvitsevia. Jokin katolilainen siemen oli romaanin myötä tullut kylvetyksi, vaikka veikkaisin, ettei se ollut kirjailijalla varsinaisesti tarkoituksena. 
Romaanin päähenkilö Anna on eräänlainen valistusajan ääni. Vapaus ja ilo löytyvät luostarin muurien ulkopuolelta. 
Kirjailijan ammattitaito näkyy mm. huolellisessa taustatyössä, esimerkiksi tapakulttuurin muutos tulee hienovaraisesti kuvatuksi piispan vierailun yhteydessä.
Ei siis kannata väheksyä lastenkirjallisuutta. Lastenkirjoilla voi olla elämään suuntaa antava ja elämää kannatteleva merkitys. Kiinnostaisi kuulla onko jollain muulla tiedossa kotimaisia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka jollakin tavalla olisivat saaneet inspiraationsa katolisesta kirkosta.

2 kommenttia:

  1. Mieleen tulee varhais-keskiaikaiseen Suomeen sijoittuva Aira Brinkin Memmoin arvat, jossa yhtenä tärkeänä henkilönä on piispa Tuomas. Pitää jossain vaiheessa kai siitä kirjoittaa.

    VastaaPoista
  2. Hyvä idea! Odotan mielenkiinnolla. Ja minulle tuli mieleen toinen Tuomas-piispaan liittyvä teos, Santeri Ingmanin eli Ivalon Tuomas-piispa, siitäkin voisi kirjoittaa. Pitää ensin palauttaa mieleen, koska kirjan lukemisesta on vähän aikaa.

    VastaaPoista